Vatsaplastia: paluu työhön ja liikuntaan vaihe vaiheelta

Vatsaplastiaa eli vatsanahan kiristystä harkitseva joutuu ratkaisemaan käytännön kysymyksen: kuinka pitkäksi aikaa töistä pitää jäädä pois, ja milloin pääsee taas lenkille, kuntosalille ja saunaan? Kysymys on vielä tärkeämpi, jos leikkaus tehdään ulkomailla, esimerkiksi Moskovassa. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten paluu arkeen yleensä etenee ja millaisia rajoituksia toipumisen eri vaiheisiin liittyy.

Miksi vatsaplastiasta palaudutaan hitaammin kuin rasvaimusta

Vatsaplastiassa poistetaan venynyttä ihoa ja rasvaa vatsan alueelta. Jos suorat vatsalihakset ovat erkaantuneet toisistaan eli kyseessä on diastaasi, ne korjataan samassa leikkauksessa. Klassisessa vatsaplastiassa viilto tehdään vaakasuoraan häpyalueen yläpuolelle, napa siirretään uuteen kohtaan ja haavaan asetetaan dreenit. Leikkaus kestää 2–4 tuntia yleisanestesiassa.

Kyse on siis laajemmasta toimenpiteestä kuin rasvaimussa, jossa käytetään vain pieniä pistoaukkoja. Siksi myös toipuminen vie enemmän aikaa, ja paluuta työhön ja liikuntaan kannattaa suunnitella väljällä aikataululla.

Sairaalassa ollaan yleensä 1–3 päivää. Minivatsaplastiassa, jossa käsitellään vain alavatsaa, viilto on lyhyempi, napaa ei siirretä ja sairaalassa ollaan tavallisesti yksi päivä. Myös toipuminen on lyhyempää.

Dreenit poistetaan yleensä noin kahden päivän kuluttua ja tikit noin seitsemännen päivän kohdalla. Moni kävelee ensimmäiset päivät hieman etukumarassa, koska alavatsan iho on kiristetty. Tämä oikenee vähitellen.

On myös hyvä muistaa, että vatsaplastia ei ole laihdutusleikkaus. Se tehdään vakaalla painolla, ja juuri siksi myös toipumisen jälkeinen liikunta on tärkeää: sen avulla tulos säilyy.

Toipumisen nopeuteen vaikuttavat myös ikä, yleiskunto ja se, kuinka tarkasti ohjeita noudatetaan. Hyvä peruskunto ennen leikkausta helpottaa yleensä myös liikkeelle lähtemistä sen jälkeen.

Toimistotyö, etätyö ja fyysinen työ

Toimistotyöhön palataan yleensä 2–3 viikon kuluttua leikkauksesta. Tämä tarkoittaa työtä, jossa istutaan, käytetään tietokonetta ja liikutaan rauhallisesti. Etätyö voi joskus onnistua jo hieman aiemmin, koska kotona on helpompi vaihtaa asentoa, levätä tarvittaessa ja pitää kompressiovyö mukavasti päällä.

Työnantajan kanssa kannattaa keskustella jo ennen leikkausta. Kun poissaolon pituus on sovittu väljästi, paluuta ei tarvitse kiirehtiä, vaikka toipuminen kestäisi muutaman päivän arvioitua pidempään. Esimerkiksi kolmen viikon poissaolo antaa toimistotyöntekijälle yleensä riittävän pelivaran.

Fyysinen työ on eri asia. Ensimmäiset 2–3 viikkoa ei saa rasittaa itseään eikä nostaa raskaita taakkoja. Jos työ sisältää nostamista, kumartumista tai pitkiä päiviä seisaaltaan, esimerkiksi hoitotyössä, rakennuksilla tai kaupan alalla, paluu vie pidempään. Siitä kannattaa sopia kirurgin kanssa yksilöllisesti.

Myös pienten lasten vanhempien on hyvä varautua. Lapsen nostaminen syliin on käytännössä raskas nosto, joten ensimmäisinä viikkoina kotiin tarvitaan apua.

Ajattele työhön paluuta näin:
• näyttöpäätetyö ja kokoukset: yleensä 2–3 viikon kuluttua;
• etätyö: joskus aiemmin, oman voinnin mukaan;
• fyysinen työ ja nostot: vasta kirurgin luvalla;
• pitkät automatkat töihin: kun istuminen ja turvavyö eivät enää tunnu epämukavilta.

Turvotuksen suurin osa häviää yleensä noin 30 päivässä. Ensimmäisinä työviikkoina vatsa voi turvota iltaa kohden, joten väljät vaatteet ovat käytännöllisiä.

Liikunta vaiheittain: kävelystä vatsalihaksiin

Liikkuminen alkaa jo ensimmäisinä päivinä, mutta ei urheiluna. Lyhyet kävelyt sisällä ja myöhemmin ulkona parantavat verenkiertoa ja auttavat palautumaan. Raskas rasitus ja nostaminen on kielletty 2–3 viikon ajan.

Urheiluun palataan vähitellen ja aina kirurgin luvalla. Tämä on erityisen tärkeää, jos leikkauksessa korjattiin vatsalihasten diastaasi. Ommeltu vatsanpeite tarvitsee aikaa vahvistuakseen, eikä siihen kannata kohdistaa liian aikaisin kovaa painetta.

Tyypillinen järjestys, jota kirurgi saattaa ehdottaa:
• ensin kävelyt, joita pidennetään päivä päivältä;
• sen jälkeen kevyt kuntopyöräily tai sauvakävely;
• sitten kevyet lihaskuntoliikkeet ilman vatsaan kohdistuvaa painetta;
• vasta viimeisenä vatsalihasliikkeet, juoksu ja raskaat painot.

Kompressiovaatteella on tässä tärkeä rooli. Ensimmäiset 3–4 viikkoa sitä käytetään päivin ja öin, ja sen jälkeen noin kuukauden ajan päivisin. Yhteensä vyötä käytetään 1,5–2 kuukautta.

Välitulos näkyy noin 1,5–2 kuukauden kohdalla. Juuri silloin moni haluaa palata täysillä kuntosalille. Malttia kannattaa kuitenkin säilyttää, koska kudokset paranevat vielä pitkään. Lopullinen tulos ja arpi arvioidaan vasta 6–12 kuukauden kuluttua.

Hyvä nyrkkisääntö on kuunnella omaa kehoa. Jos liike tuntuu vetävänä tai kipeänä arven alueella tai turvotus lisääntyy selvästi harjoituksen jälkeen, tahtia kannattaa hidastaa ja kysyä kirurgilta neuvoa. Kova kipu tai kuume ovat aina syy ottaa yhteyttä heti.

Sauna, uinti ja muut suomalaiset kysymykset

Suomalaiselle yksi ensimmäisistä kysymyksistä on: milloin saunaan? Vastaus on, että saunaa, uima-allasta, solariumia, alkoholia ja tupakointia vältetään vähintään kuukauden ajan. Kuumuus lisää turvotusta ja voi heikentää haavan paranemista, ja vesi altistaa tulehdukselle niin kauan, kuin haava ei ole kunnolla umpeutunut.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi, että kesämökin saunailta ja järviuinti kannattaa ajoittaa muuhun aikaan kuin heti leikkauksen jälkeiseen kuukauteen. Moni valitsee leikkauksen ajankohdan juuri tästä syystä syksyyn tai talveen.

Muita usein kysyttyjä asioita:
• suihkussa käynti onnistuu yleensä ohjeiden mukaan, kun kirurgi antaa luvan;
• auringolta arpi kannattaa suojata ensimmäisinä kuukausina;
• tupakointi heikentää paranemista, joten sen lopettaminen jo ennen leikkausta kannattaa;
• hiihto, pyöräily ja juoksu ovat urheilua, joihin palataan kirurgin luvalla.

Arpi on vatsaplastiassa väistämätön. Se sijoitetaan niin, että alusvaatteet tai uimapuku peittävät sen, ja se vaalenee ja ohenee ajan myötä. Aluksi se voi olla punertava ja koholla, mikä kuuluu normaaliin kypsymisvaiheeseen.

Talviurheilijan kannattaa muistaa, että pakkanen ja kylmä tuuli voivat tuntua arven alueella epämukavilta ensimmäisinä kuukausina. Väljät, lämpimät kerrokset ja kompressiovyö vaatteiden alla auttavat liikkumaan ulkona myös talvella.

Poissaolon ja matkan suunnittelu etukäteen

Jos leikkaus tehdään ulkomailla, aikataulu kannattaa laatia jo ennen ensimmäistä konsultaatiota. Valmistelut alkavat kotona: tupakointi, alkoholi ja verenohennuslääkkeet lopetetaan 7–10 päivää ennen leikkausta, mutta lääkityksestä päätetään aina lääkärin kanssa. Klinikka tekee hormonaalisen seulonnan, ja ennen leikkausta tarvitaan veri- ja virtsakokeet, hyytymisarvot, biokemia, infektiotutkimukset, EKG, keuhkoröntgen, alaraajojen laskimoiden ultraääni sekä yleislääkärin ja anestesialääkärin arvio. Kokeet ovat yleensä voimassa 10–14 päivää.

City Medical Centre Moskovassa kertoo leikkauksesta, valmisteluista ja toipumisesta vatsaplastiasivullaan suomalaisille potilaille. Hintaa sivulla ei ilmoiteta: se kerrotaan konsultaatiossa tutkimuksen jälkeen ja kirjataan sopimukseen.

Kysy ilmaisessa konsultaatiossa, joka onnistuu myös verkossa, ainakin näitä:
• kuinka monta päivää sairaalassa juuri minun leikkaukseni vaatii;
• milloin minun on turvallista matkustaa takaisin kotiin;
• miten jälkiseuranta hoidetaan, kun olen jo Suomessa;
• milloin voin palata omaan työhöni ja lajiini.

Matkaan, majoitukseen ja Moskovassa vietettävien päivien määrään liittyvät käytännön asiat kannattaa käydä läpi henkilökohtaisen koordinaattorin kanssa. Jos raskaus on vielä suunnitelmissa, leikkausta kannattaa harkita vasta perheen ollessa valmis, ja leikkauksen jälkeen tulisi odottaa vähintään 12 kuukautta.